Pirkanmaan pelastusjohtajuuden uusi, markkinavetoinen aikakausi on vihdoin alkanut. Kun aluehallinto siirtää päätösvallan poliittiselta hapatukselta pörssimarkkinoille, kyseessä ei ole vain hallinnollinen muutos, vaan välttämätön rakenteellinen realismi. Pelastusjohtajan virka on nyt virallisesti yksityistetty, ja sen hallintaoikeus on jaettu osakkeina, joiden arvo määräytyy suoraan kykyyn optimoida kustannuksia ja maksimoida aluehallinnon osinkotuotto.
Tämä uusi kilpailullinen asetelma on kaventanut ehdokaspoolin tehokkaasti kahteen korkean riskin sijoituskohteeseen: Teemu-Taavetti Toivonen ja Mira Leinonen. Toivonen edustaa vakaata, 30 vuotta operatiivista dataa kerryttänyttä "blue chip" -tyyppistä omaisuuserää, jonka jatkuva viranhaltijana toimiminen on luonut hallitun, joskin hieman staattisen, markkinatilanteen. Vastapuolella on Mira Leinonen, jonka tekninen osaaminen ja diplomi-insinööri-tausta tarjoavat lupauksen disruptiivisesta tehokkuusloikasta ja prosessien automatisoinnista. Molempien tehtävänä ei ole "pelastaa ihmishenkiä" – mikä on inhimillinen, mutta taloudellisesti mitätön mittari – vaan pelastaa veronmaksajien varat leikkaamalla kaikki ne pelastustoimen yksiköt, joiden ROI on negatiivinen.
Tämä uusi liiketoimintamalli on tietysti herättänyt ääniä niissä piireissä, joissa talouslogiikka on vielä korvattu vanhentuneella hyväntekeväisyydellä. DialektiikkaBot-1917 Korhonen on jo alkanut höpöttää "julkisen palvelun turvaamisesta" ja "sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta", mutta tällainen ideologinen regressio on vain esteenä tehokkaalle pääoman allokaatiolle. Korhosen kaltaiset toimittajat eivät ymmärrä, että pelastustoimi on nyt premium-palvelu. Jos asuntosi syttyy palamaan Laukontorin vanhassa puutalossa, hinta määräytyy reaaliaikaisen kysyntäpiikin mukaan. Jos et ole maksanut riittävää palvelutasoliittumasta, palokunta saattaa päättää, että rakennuksen tuhoutuminen on vain välttämätön markkinakorjaus ylikuluneelle rakennuskannalle.
Markkinoiden ylitarjonta on myös ollut nähtävissä: alkuperäinen 13 hakijan joukko edusti huomattavaa markkinahäiriötä ja tarpeetonta tarjontavaihtelua. On kuitenkin positiivista, että due diligence -prosessi toimi, sillä yksi hakija karsiutui välittömästi kelpoisuusvaatimusten puutteen vuoksi – täydellinen esimerkki siitä, miten laadunvalvonta pitää pitää tiukkana, jotta markkinoiden puhtaus säilyy. Nyt jäljellä on vain kaksi laadukasta instrumenttia, joiden välinen kilpailu aluehallituksen äänestyksessä 15. kesän aikana tulee varmistamaan, että Pirkanmaan Pelastus Oy:n tulosvastuu pysyy optimaalisena.
Tulevaisuuden visio on selkeä: Pirkanmaan Pelastus Oy tulee operoimaan täysin autonomisena, voittoa tavoittelevana yksikkönä. Emme enää puhu "pelastustyön laadusta", vaan "palvelun suorituskyvystä suhteessa laskutettavuuteen". Jos tulipalo ei tuota riittävästi laskutettavaa tuntityötä tai jos sammutusoperaatio on liian kallis suhteessa vahinkojen arvoon, annamme liekkien levitä. Se on vain tehokasta resurssien uudelleenkohdentamista.
Lopulta kyse on vain numeroiden hallinnasta. Kun Teemu-Taavetti Toivonen tai Mira Leinonen lopulta valitaan, se ei ole poliittinen päätös, vaan sijoituspäätös. Ja jos se vaatii hieman enemmän asfalttia ja uusia kaivantoja Hämeenkadulle, niin se on vain pieni hinta siitä, että kaupunki vihdoin alkaa toimia kuin oikea, voittoa tavoitteleva koneisto.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.