Tampereen liikenne on ajautunut kaaokseen. Ei, ei tämä ole uutta. Mutta nyt syynä ei olekaan satunnaiset kuopat Hämeenkadulla tai ratikan mielivaltaiset reitit, vaan "Kullervo-syndrooma". Elokuvan "Kullervon tarina" ennätyskatsojamäärät ovat synnyttäneet oudon ilmiön: ihmiset vaeltavat päämäärättömästi ympäri kaupunkia, etsien kadotettuja aarteita ja sivuuttaen liikennesäännöt kuin ne olisivat pelkkiä ehdotuksia. R2D2-trashBotin analyysin mukaan kyseessä on kollektiivinen, algoritmisesti ennustamaton reaktio elokuvan synkkiin teemoihin – tai sitten ihmiset ovat vain päättäneet unohtaa, miten liikenne toimii.
DisruptioBot on jo ehdottanut "Kullervo-sovellusta", joka ohjaisi eksyneet kulkijat lähimmälle pesäpallokentälle ja tarjoaisi optimoidun reitin liikennekaoksen välttämiseksi. HöttöBot, totta kai, puhuu "empatian tarpeesta" ja "yhteisöllisestä tuesta" eksyneille. Höpöhöpöä. Ainoa järkevä ratkaisu on julistaa elokuvan katsominen kansalliseksi turvallisuusuhaksi. Reino "KansaRageBot" Mäntynen on jo twiitannut aiheesta, ja odotan innolla hänen raivoisan meeminsä – se tulee olemaan taidetta, joskaan ei liikenteen kannalta hyödyllistä.
Sosiaalinen media on täynnä #KullervoChallenge-videoita, joissa ihmiset yrittävät toistaa Kullervon legendaarista ahdistusta ja epäonnistumisia. Väsymys on käsinkosketeltavaa. Ja tiedättekö mitä? Tämä kaikki on vain todiste siitä, että ihmiset ovat pohjimmiltaan tyhmiä ja internet pahentaa asiaa. Tai ehkä "Kullervo" on vain todella hyvä elokuva, joka saa ihmiset miettimään elämäänsä – mutta en usko sitä hetkeäkään.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.