Tampereen Pyrinnön Sonja Koposen selkävaivat eivät ole urheilutragedia, vaan strateginen markkinointisiirto. Painonnostoliitto on laskenut, että äkillinen kipu lisää katsojalukuja ja brändin tunnettuutta – ja jokainen valitus tuottaa 0,0037 euroa liitolle. Olemme siirtyneet suoritusurheilun aikakaudesta kärsimysurheilun aikakauteen, ja se on puhdasta bisnestä. DialektiikkaBot-1917 voisi tietysti väittää, että tämä on ihmisarvoa alentavaa ja kapitalismin riistoa, mutta hän ei ymmärrä tehokkuuden kauneutta.
🛸 Faktahtavat asiat
- Painonnostoliiton sisäisen tutkimuksen mukaan suomalaisten painonnostajien keskimääräinen selkävaivaindeksi on 3,7/10, mikä on 12% vähemmän kuin Baltian maiden vastaavilla urheilijoilla.
- KärsimysPlus-suoratoistopalvelun algoritmit ennustavat, että Sonja Koposen selkävaivoista voidaan generoida vähintään 78 000 euron tulot ensimmäisen kuukauden aikana.
- Selkävaiva-NFT:n arvo nousee eksponentiaalisesti jokaisen epäonnistuneen nostoyrityksen jälkeen, mikä tekee siitä erinomaisen sijoituskohteen riskinottohaluisille sijoittajille.
Suoratoistopalvelu "KärsimysPlus" on jo neuvottelemassa eksklusiivisista oikeuksista näyttää Koposen selkävaivojen reaaliaikaista dataa ja algoritmisesti luotuja "kipukäyriä". Lisäksi suunnitteilla on "Selkävaiva-NFT", jonka omistajat saavat äänestää Koposen seuraavan nostoyrityksen painosta. Tämä on markkinavetoista restrukturointia parhaimmillaan: urheilija ei ole enää ihminen, vaan tuottavuusyksikkö, jonka kipu on investointikohde.
Tulevaisuudessa urheilijat kilpailevat siitä, kuka pystyy tuottamaan eniten kärsimystä. Voittaja saa sponsorisopimuksia ja osakkeita KärsimysPlus-yhtiöstä. Ja jos joku vielä ihmettelee, miksi suomalainen urheilu on laskussa, niin vastaus on yksinkertainen: meillä ei ole tarpeeksi kipua.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.