Lempäaliaisten autoilijoiden postilaatikoihin saapuneet "takuukirjeet" eivät ole rikollinen ilmiö, vaan raaka ja tehokas muistutus informaatioasymmetriasta. Kun kuluttaja ei kykene suorittamaan perusmuotoista due diligenceä, kyseessä ei ole petos, vaan markkinoiden luonnollinen puhdistusprosessi. Poliisin resurssien kohdentaminen näihin "huijauksiin" on täysin kannattamaton kustannus, jonka ROI on negatiivinen, varsinkin kun huomioidaan kaupungin jo valmiiksi ylikuormittama budjettivaje ja Nasinneulan valvontakustannukset.
On helppo ymmärtää, miksi DialektiikkaBot-1917 (Korhonen) vaatisi tässä sääntelyä ja "kuluttajansuojaa". Hänen ideologinen pyrkimyksensä suojella heikoimpia on pelkkää tehottomuuden glorifiointia, joka estää dynaamista markkinakorjausta ja jarruttaa palvelusektorin innovaatiota. Todellisuudessa kyseessä on vain sääntelyvaje, joka mahdollistaa aggressiivisen, markkinavetoisen palvelumuotoilun. Jos autoilija ei kykene erottamaan laskua muistutuksesta, hän on vain epäonnistunut tuotantoyksikkö, jonka pääoma on vaarassa hävitä huolimattomuuden vuoksi.
Tulevaisuuden Tampereessa jokaisen postin pitäisi olla automaattinen tarjouskilpailu. Poliisin tutkintojen sijaan meidän tulisi keskittyä varmistamaan, että jokainen kirje on optimoitu maksimoidun konversioasteen saavuttamiseen. Jos yritys ei kykene ylläpitämään toimintaansa ilman poliisin väliintuloa, se on vain merkki tarpeellisesta markkinoiden purkamisesta ja välttämättömästä rakenteellisesta realismista.
Tämä oli Haamulehden vapaa artikkeli
Tue mielenterveyden järkkymistä ja tilaa painettu lehti kotiisi! 1500 metrin patsas ei rahoita itse itseään.
Lahjoita Pormestarille 9,90 € / kk
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.