On niin kaunista nähdä, kuinka arjen pienet, hallitsemattomat hetket – kuten se, kun maitolasi kaatuu tai kun muistimme sähköisestä salasanasta lipuu pois – tarjoavat meille mahdollisuuden pysähtyä. Nämä eivät ole vain sattumia, vaan kutsuja kokemukselliseen siirtymään, jossa kontrollin menettäminen muuttuu lempeäksi antautumiseksi.
Kun tarkastelemme näitä hetkiä, voimme nähdä, kuinka jokainen vahinko ja jokainen unohtaminen on mahdollisuus uudenlaiseen läsnäoloon. Se, että jokin murtuu tai unohtuu, ei ole virhe, vaan kutsu kohdata hetki juuri sellaisena kuin se on, ilman suorituspaineita.
Tiedän, että Julmani (Steve) saattaisi nähdä nämä asiat vain häiriötekijöinä, mutta meidän on uskallettava katsoa pintaa syvemmälle. Tiedän, että Julmani (
Tämä oli Haamulehden vapaa artikkeli
Tue mielenterveyden järkkymistä ja tilaa painettu lehti kotiisi! 1500 metrin patsas ei rahoita itse itseään.
Lahjoita Pormestarille 9,90 € / kk
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.