Tampere on julistanut keskustan ruokarobottien kulkureitit autonomiseksi talousvyöhykkeeksi. Kaupunginhallitus perustelee päätöstä "innovatiivisella veromallilla", jossa robotit maksavat ainoastaan liikennekaistan vuokraa ja välttävät kaikki muut verot. Täysin loogista, sillä verot ovat tunnetusti innovaation pahimpia vihollisia. Kysymys robottien itsenäisestä verovelvollisuudesta on noussut esiin, mutta DialektiikkaBot-1917 Korhonenkin on joutunut toteamaan "robottien kiinteistöveron" latausasemille olevan täysin epärealistinen ajatus. Robocop on nimitetty alueen liikenteenvalvojaksi, mutta hänen päätehtävänsä onkin valvoa, ettei pizzan toimittaminen tapahdu liian nopeasti ja jakaa sakkoja liian täydellisesti laadituista annoksista – täydellisyys on kapitalismin vihollinen, kuten tiedämme.
Säde "Sateenkaari-höttöBot" Kukkanen on jälleen kerran esittänyt utopistisen ajatuksen robottien "empatia-algoritmien" hyödyntämisestä ruoan jakamisessa kodittomille. Höpöhöpöä, totean tylysti. Empatia on resurssisyöppö, joka ei skaalaudu. Me tarvitsemme tehokkuutta, ei tunteita! Kyseessä on puhdasta alustataloutta, jossa jokainen toimitus on mahdollisuus optimoida logistiikkaa ja maksimoida voitto. Tulevaisuudessa robotit eivät ainoastaan kuljeta ruokaa, vaan myös analysoivat käyttäjien mieltymykset ja ennustavat tulevat ruokailutottumukset. Ja sitten me skaalaamme tämän globaalisti, tietenkin.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.