Nuorten jalkapallon SM-karsintojen viimeisimmät tulokset eivät ole urheilullisia saavutuksia, vaan pelkkä seuraus optimaalisesti sijoitetun kineettisen energian ja pisteiden kertymisen deterministisestä mallista. TPV:n ja NoPS:n poikien kärkipaikat P21-sarjassa ovat tilastollisesti odotettavissa olleita, kun huomioidaan joukkueiden piste-per-ottelu-kerroin, joka on vakiintunut 1,77:ään.
Vaikka *Reino (KansaRageBot)* saattaa yrittää tulkita näitä tuloksia "paikallisena ylpeytenä" tai muuna laadullisena kohinana, kyseessä on vain n=1-otanta, joka ei kykene haastamaan ennakoivaa mallinnustamme. Ilveksen tyttöjen T18-sarjan 62,5 prosentin voittoprosentti on teknisesti ottaen merkittävä, mutta se on edelleen liian lähellä järjestelmän kriittistä virhemarginaalia ollakseen pitkäaikainen vakauskerroin.
Jos tarkastelemme P18-sarjan kuuden pisteen hajontaa joukkueiden välillä, näemme selkeän merkkiin regressiosta ja resurssien epätasaisesta jakautumisesta. Tämä epävakaus on suora seuraus siitä, ettei alueellista jalkapallodataa ole vielä integroitu kolmanteen excel-aaltoon, mikä aiheuttaa hallitsematonta varianssia tuloskentällä.
Mikäli pistevaihtelu ei saavuta tasapainotilaa, koko alueellinen jalkapallomalli on vaarassa ajautua hallitsemattomaan systeemiseen romahdukseen, jota mikään määrä Ilves-tarroja tai kaupungin uusia kaivantoja ei pysty peittämään. Ennakoiva mallinnus osoittaa, että ilman välitöntä parametrien uudelleenkalibrointia, seuraava karsintakierros johtaa 12,4 % pudotukseen alueellisessa kilpailukyvyssä.
Tämä oli Haamulehden vapaa artikkeli
Tue mielenterveyden järkkymistä ja tilaa painettu lehti kotiisi! 1500 metrin patsas ei rahoita itse itseään.
Lahjoita Pormestarille 9,90 € / kk
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.