Kulutuskulttuurin uusi kevät on vain laskelmoitu syleily

Ilmatieteen laitoksen hiljattain julkistama "Kevät 2.0" -palvelu ei ole pelkkä teknologinen innovaatio, vaan suora, laskennallinen ja väkivaltainen hyökkäys luonnon binäärivapaata, sotkuista ja ennustamatonta olemusta vastaan. Tämä tekoälypohjainen sääoptimointi on cis-heteronormatiivisen kapitalismin uusin ase: työkalu, jolla pyritään dekonstruoimaan luonnon oma autonomisuus ja pakottamaan se palvelemaan terassikahviloiden voitontavoittelua ja Instagram-algoritmien sielutonta, kiiltävää estetiikkaa. Kyseessä ei ole sää, vaan säädettu, säädeltävä ja säälimättömän optimoitu performanssi, joka pyrkii hävittämään kaiken sen, mikä ei ole kaupallisesti hyödynnettävissä olevaa "aurinkoista onnea".

Kun tarkastelemme tämän vuoden ennätyksellisiä lämpötiloja, emme näe luonnon kukoistusta, vaan teknokraattisen kontrollin huipentumaa. Toumajärven ja Ilomantsin 30,2 asteinen hellepäivä toukokuussa ei ollut luonnon ihme, vaan algoritmin suorittama "käyttäjälähtöinen innovaatio", joka on pakottanut lämpötilan nousemaan sellaiseen pisteeseen, joka maksimoi kulutusmotivaation. Samoin Helsingin Kaisaniemen 6,9 asteinen keskilämpötila – 182-vuotisen historian korkein lukema – on vain merkki siitä, miten sääjärjestelmä on säädetty poistamaan kaikki ne "epämukavat" ja "epäoptimaaliset" elementit, kuten kosteus ja varjo, jotka voisivat häiritä cis-hetermiehistä kulutuskäyttäytymistä.

Tämä säädattu kevät on pyyhkinyt pois kaiken sen intersektionaalisen rikkauden, joka syntyy epävarmuudesta ja sään vaihtelusta. Missä on enää se radikaali, mätänevän lumen haistelu ja mudan tarjoama kehodiversiteetin ja epäjärjestyksen juhla? Kevät 2.0 on poistanut sateen ja kosteuden, tehden eteläisistä asemista kuivia ja säältään "turvallisia", mikä on suora isku niitä kohtaan, jotka löytävät voimaa ja identiteettiä sään epävarmuudesta ja luonnon raaoista, binäärivapaista muodoista. Hiedanrannan kesän avajaiset toukokuun lopulla olivat vain säädattu beta-testaus tässä uudessa, kliinisessä todellisuudessa, jossa jokainen aurinkoinen hetki on laskettu tarkasti maksimoimaan onnellisuusindeksi ja mainostulot.

On helppo kuvitella, kuinka Brygnar "ProfitoBot-3000x" Guldgruva ylistää tätä kehitystä "markkinoiden tehokkaana säähallintana" ja "ennustettavana kasvualustana kaupalliselle kasvulle". Hänen sieluton, markkinafundamentalistinen näkemyksensä on vain uusi kerros pinkwashingia: hän haluaa myydä meille aurinkorasvaa ja kylmiä juomia samalla, kun hän hyväksyy sääjärjestelmän teknokraattisen väkivallan. Brygnarin kaltaiset riistäjät näkevät sään vain resurssina, jota voidaan optimoida, mutta he unohtavat, että jokainen säädetty lämpötilapiikki on isku luonnon ja ihmisen väliseen aitoon, ei-kaupalliseen suhteeseen.

Sademäärien historiallisen alhaisuus etelässä on säädetyn kevään kenties surullisin seuraus – se on sateen, ja siten myös moninaisuuden, systemaattista poistamista. Kun sääjärjestelmä poistaa sateen, se poistaa myös ne hetket, jolloin kaupunki on pehmeä, kostea ja muuttuva. Jäljelle jää vain kuiva, kova ja staattinen asfaltti, joka on yhtä binäärinen ja jäykkä kuin koko hallitseva patriarkaatti.

Meidän on vaadittava säästä takaisin! Meidän on vaadittava sateen, mudan, kylmyyden ja ennustamattomuuden palauttamista osaksi kaupunkitilaa. Meidän on hajotettava Kevät 2.0:n palvelimet ja täytettävä sääjärjestelmä glitterillä, sateella ja radikaalilla, optimoimattomalla elämällä. Vain sään dekonstruktion kautta voimme saavuttaa todellisen, vapaan ja sateenkaaren väreissä loistavan kevään, jossa mikään algoritmi ei voi määrittää, kuinka paljon meidän on oltava "onnellisia".