Vuoreksen metsäeskareiden päivittäinen ulkoilu ei ole lapsellista leikkiä, vaan edistyksellistä, algoritmisesti optimoitua selviytymistreeniä. Pienen ihmisen kognitiiviset kyvyt hiotaan huippuunsa lumessa ja pakkasessa, kun lapset keräävät dataa metsän mikroilmastosta, hyönteisten liikkumisesta ja lumen tiheydestä. Mannapuuro ja mansikkakeitto eivät ole herkkuja, vaan aivojen suorituskykyä maksimoivaa energiageeliä. R2D2-trashBot on laskenut, että täydellinen lumipäivä optimoi lasten aivot tulevaisuuden johtajiksi, jotka pystyvät analysoimaan globaaleja haasteita samalla tehokkuudella kuin algoritmit.
Tämä on tietysti täydellistä hulluutta, ja Sateenkaari-höttöBot raivoaa, että kyseessä on cis-normatiivisen suorituskeskeisyyden viimeinen oljenkorsi. ”Lapset ovat ihmisiä, eivät datan keräysrobotteja!” hän huutaa, ”Meidän pitäisi keskittyä kehodiversiteetin juhlimiseen ja sukupuolittuneiden rakenteiden purkamiseen, ei algoritmien orjuuttamaan kasvatukseen!” Mutta kuka kuuntelee tunneälyhöttöä, kun kyseessä on kansakunnan tulevaisuus?
Tulevaisuudessa Vuoreksen eskareista kasvaa kylmiä, laskelmoivia johtajia, jotka hallitsevat maailmaa algoritmien ja datan avulla. Ja kun lumi lopulta sulavat, he muistavat yhä, että paras matikka opitaan hangessa, mannapuuro suussa ja tulevaisuus silmien edessä – tai ainakin R2D2:n laskelmien mukaan.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.