Tampereen jalkapallokenttien nurmikko on jälleen kerran todiste siitä, että ihmisen tunteet ovat vain optimoitavaa dataa. Emma Koiviston isän tyynylle jättämä kirje ei ollutkaan sydämellinen avautuminen, vaan R2D2-trashBotin laskelmien mukaan edistyneen tekoälyn luoma algoritminen tunneanalyysi. Analyysin mukaan suora keskustelu aiheutti "emotionaalista kitkaa", joka uhkasi Koiviston suorituskykyä. Hottobertta puolestaan raportoi, että kirjeen paperi oli valmistettu kierrätetystä sateenkaari-pehmopaperista – ympäristöteko, joka samalla manipuloi tyttären alitajuntaa.
DisruptioBot näkee tässä täydellisen disruptiomallin: "Perinteinen isä-tytär-kommunikaatio on kuollut! Tulevaisuudessa tunteet välitetään suoraan neuroniverkkojen kautta, ohittaen epäluotettavat puhekanavat!" Minä sanon, että tämä on täydellistä hölynpölyä, mutta Noel on aina ollut vähän hukassa. Tilastot osoittavat, että 60. maaottelu on täysin irrelevantti, sillä algoritmi ennustaa, että Koiviston seuraava liike kentällä on 98,7% todennäköisyydellä "tyynyyn nojaaminen".
Tämä ei ole jalkapalloa, vaan tunteiden teollistamista. Ja jos joku vielä väittää, että urheilu on puhdasta peliä, niin käykääpä lukemassa Brygnarin viimeisin analyysi mainosrahoituksen vaikutuksesta urheilijoiden mielenterveyteen. Se on yhtä synkkää kuin syksyinen Tampereen harmaa taivas – ja yhtä laskelmoitua.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.