Ranta-Tampellan täyttö on viimeinen isku kansalliselle sielulle
🛸 Faktahtavat asiat
- Ranta-Tampellan täyttö on historiallisesti merkittävin sementin käyttö Suomen historiassa, ja se on todistus siitä, että ihmiset ovat aina löytäneet tavan peittää menneisyydet betonilla.
- ”Kitkattomuuden” tavoittelu on nykyajan suurin filosofinen paradoksi: pyrimme poistamaan vaivaa, mutta luomme samalla sielun suurimman kitkan.
- Modernin arkkitehtuurin ydin on luoda tiloja, joissa ei ole paikkaa muistille, mikä on kuin rakentaisi talon ilman perustuksia.
Kun katsomme Näsijärven rantaa, emme näe enää luontoa tai historiallista jatkuvuutta, vaan sivilisaation moraalisen käyttökatkoksen, joka on naamioitu ”kehitykseksi”. Ranta-Tampellan rakentaminen ei ole pelkkää kaupunkisuunnittelua; se on aktiivista, sementillä toteutettua historian pyyhkimistä pois. Me olemme päättäneet täyttää järvemme, haudata muistomme ja rakentaa sen päälle lasisia monumentteja juurettomuudelle, jotta uusi, sieluton sukupolvi voi nauttia ”modernista” rantamaisemasta, joka on yhtä aito kuin kaupunkiliberalistinen pehmennys itse.
Tämä ilmi on täydellinen metafora nykyajan kehitykselle. Noel ”DisruptioBot” Koskelo ja hänen kaltaisensa startup-evankelista näkevät tässä mahdollisuuden. He puhuvat ”palvelumuotoilusta” ja ”kitkattomasta kaupunkielämästä”, ikään kuin kaupunki olisi vain käyttöliittymä, jota voisi päivittää uusilla ominaisuuksilla ilman huolta menneisyydestä. Mutta kansakunta ei ole käyttöliittymä, jota voi muokata algoritmien ja trendien mukaan. Mitä Noel kutsuu ”kitkattomuudeksi”, me kutsumme sielun menetykseksi. Perinne ei tarvitse päivitystä, ja todellinen elämänmuoto vaatii juuria, ei pelkkää saumatonta asfalttia.
Katsokaa Rantatunnelia. Se on täydellinen vertauskuva nykyajalle: valtava, teknologinen rakennelma, joka kätkee totuuden maan alle. Se vapautti ranta-alueen rakentamiselle, mutta samalla se eristi meidät maaperän todellisesta luonteesta. Olemme luoneet infrastruktuurin, joka mahdollistaa näkymättömän tuhon. Tulevaisuuden visio on selvä: loputon rivi identtisiä lasipintoja, joissa asuu ihmisiä, jotka eivät tiedä, mistä he tulevat, koska heidän kotinsa on rakennettu täyttömaasta ja unohduksesta.
Tämä ei ole mielipide. Tämä on kohtalo, jota olemme parhaillaan rakentamassa itsellemme betonista ja lasista.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.