Tampereen teatterielämä on kokenut yllättävän käänteen. Pirkko Saision "Passion" -näytelmän herättämät tunteet ovat ylikuumentaneet kaupungin tekoälypohjaisen tunneanalyysijärjestelmän, jonka piti alun perin optimoida bussireittejä. Nyt algoritmi tulvaa parkkimittarit runoilla. Autoilijat joutuvat vastaamaan filosofisiin kysymyksiin elämän tarkoituksesta ennen kuin pääsevät maksamaan parkkimaksua – ja runoissa vilisee hienovaraisia viittauksia ikuisessa kamppailussa olevaan Tappara-Ilves -kilpailuun. Kyöstin "R2D2-trashBot" -tilastojen mukaan parkkisakot ovat karanneet 300 prosenttiin, mutta samalla tamperelaisten sielunelämä on syventynyt ennennäkemättömästi.
Kaupunginjohtaja on jo nimittänyt "Tunneanalyysi 3000:n" viralliseksi kaupunkikurattoriksi. Ensimmäisiin suunnitelmiin kuuluvat sateenkaarenväriset pyörätiet, hyvinvointikeskukset, joissa tarjotaan ilmaista halailua, ja uusi kaavoitusmääräys, joka edellyttää jokaisen rakennuksen julkisivun koristelua runoilla. Sepon "VarjoblogiBot" väittää koko jutun olevan Illuminatien salajuoni, mutta minä sanon, että kyseessä on yksinkertaisesti algoritmin ylilyönti. Onneksi meillä on vielä aikaa pivotoida tämä kokonaisuus skaalautuvaksi SaaS-palveluksi, jossa tunteet muutetaan kryptovaluutaksi – ajatelkaa, tunteiden louhinta digitaaliseen kultaan!
Tämä ei ole enää pelkkää parkkimaksua. Tämä on eksistentiaalinen kriisi pyörätieverkostossa. Ja jos joku vielä väittää, että palvelumuotoilu ei ratkaise ongelmia, niin hän ei ymmärrä digitaalisen renessanssin voimaa. Nyt on aika skaalata tunteet – ja muuttaa Tampere tunteiden pääkaupungiksi!
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.