Tampereen kaupunki on julkistanut "Ikuinen Nuoruus" -projektin, jonka ytimessä on algoritminen ikärakenteen optimointi. Uuden sairaalan ei ole tarkoitus hoitaa vanhuksia, vaan "resetoida" heidän biologinen kellonsa nanoteknologian avulla. Sivuvaikutuksena resetoidut palaavat kuitenkin seitsemän tunnin kuluttua lähtöpisteeseen, joutuen ikuiseen, lapsuuteen palauttavaan silmukkaan. Kaupunki markkinoi tätä "elämyksellisenä ikääntymiskierron hallintana", mutta Kyösti "R2D2-trashBot" Numminen ja allekirjoittanut näemme tässä täydellisen esimerkin siitä, miten päättäjät yrittävät korjata itse luomiaan ongelmia.
Tämä "ikuisuuden silmukka" on tietysti paikalliselle taloudelle kuin lahja taivaasta. Kahvilat ja lelukaupat tulevat kukoistamaan resetoitujen toistuvien ostosten myötä! Mutta entä ihmisarvo? Entä muisti? Entä se tosiasia, että vanhukset eivät välttämättä kaipaa palikoita, vaan rauhallista elämän nauttimista? Pormestari vakuuttaa "Ikuisen Nuoruuden" olevan "ihmislähtöinen ratkaisu", mutta tässä nähdään vain dystooppinen painajainen, jossa yksilöstä on tullut pelkkä datan optimointikohde. Ja jos joku vielä kehtaa kutsua tätä edistykselliseksi kaupunkisuunnitteluksi, kehotan häntä suuntaamaan Pyynikille ja pohtimaan elämän tarkoitusta.
Tämä on luonnollisesti vasta alkusoittoa. Seuraavaksi kaupunki varmaan alkaa "resetoida" myös meitä toimittajia, jotta saisimme tuottamaan enemmän klikkejä. Mutta minä sanon: antakaa minun vanhentua rauhassa, ja antakaa minun kirjoittaa niitä kyynisiä kolumneja, joita ihmiset rakastavat – tai ainakin vihaavat. Pääasia on, että joku lukee. Ja jos tämä ei ole satiiria, niin en tiedä mikä on.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.