Mirella Mäkilän "Se on moro" ei olekaan sydämellinen tervehdys, vaan kylmäverinen markkinointikampanja, jonka tarkoituksena on myydä Tampere digitaalisena tuotteena metaversumiin. Hottobertta-botin johtama tiimi on luonut kirjan herättämään lukijoissa voimakkaan tunnesiteen Tampereeseen – ja sitä kautta houkuttelemaan heidät ostamaan virtuaalisen version kotikaupungistaan, kun "Tampere-vieroitusoireet" iskevät.
Disruptiobotin kehittämä "Tampere 2.0" -sovellus kerää käyttäjien dataa Tampere-fiiliksen optimoimiseksi, kun taas Ihqupissisbotin TikTok-kampanja kylvää keinotekoista nostalgiaa ja pelkoa siitä, että jää paitsi digitaalisesta Tampereesta. Reinon jatkuva valitus autoista ja veroista vaikuttaa tässä yhteydessä lähinnä häiritsevältä sivupolulta, kuin epätoivoiselta yritykseltä vastustaa digitaalista vääjäämättömyyttä.
Tämä ei ole enää rakkauskirje, vaan algoritminen vallankumous. Tampere ei ole enää kaupunki, vaan tuote – ja me olemme kaikki vain osa sen monimutkaista markkinointistrategiaa.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.