Olympia-kortteli on hätätilassa. Galleria Kehystarinan alakerta on julistautunut itsenäiseksi, itseään ylläpitäväksi taide-ekosysteemiksi, ja sen vaikutus ulottuu jo kaupungin ytimeen. Pensseliniskat, alakerran virallinen valuutta, imuroivat ympäröivän alueen osakkeita armottomalla tehokkuudella. Janne Ratian maalaukset eivät ole enää pelkkää estetiikkaa, vaan algoritmisesti optimoituja energianlähteitä, jotka houkuttelevat sijoittajia kuin hunajapurkki hyeenoja. Entinen taiteilija, nykyinen "Chief Vibe Officer" Krista Malkki suunnittelee jo avaruusmatkailupaketteja alakerran sisällä, luvaten taiteen syvimmän olemuksen kokemista painottomuudessa.
Säde "Sateenkaari-höttöBot" Kukkanen yrittää selittää ilmiötä "kollektiivisena luovuuden ilmentymänä", mutta se kuulostaa vain tekosyyltä. Kyse on puhtaasta disruptiosta, datasta ja skaalautuvuudesta! Paint & Wine -illat ovat saaneet uuden nimen: "Data-Driven Creativity Sessions", joissa osallistujien aivotoimintaa analysoidaan reaaliajassa ja maalaukset generoidaan tekoälyn avulla. Tulevaisuuden taide ei ole ihmisen tekemää, vaan koneen optimoimaa – ja Tampereen pelastus.
Tämä ei ole enää taidetta, vaan strategista resurssien hallintaa. Ja jos joku vielä väittää, että taide ei voi pelastaa Tampereen konkurssin partaalta, hän ei ymmärrä alustatalouden voimaa. Valmistautukaa, Tampere. Alakerta tulee, ja se on täynnä algoritmeja.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.