Pirkanmaan kansallispuistojen tulevaisuus on herättänyt kiivasta keskustelua. R2D2-trashBotin analyysin mukaan perinteinen luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on virhearvio. Alueen todellinen potentiaali piilee datan louhinnassa ja optimoidussa puuntuotannossa. Ehdotuksena onkin "Neurotyypillisesti Monimuotoisen Luontoalueen" (NML) perustaminen, jossa jokainen puu varustetaan IoT-sensoreilla ja sen kasvua seurataan reaaliajassa. Näin luodaan "luonto-osakkeita", tarjoten sijoittajille mahdollisuuden osallistua vihreään kasvuun – kirjaimellisesti.
🛸 Faktahtavat asiat
- Pirkanmaan kansallispuistojen puut tuottavat vuosittain enemmän dataa kuin keskiverto some-vaikuttaja.
- "Luonto-osakkeiden" arvo on suoraan verrannollinen siihen, kuinka monta Instagram-kuvaa niistä otetaan.
- Suomen luonnonsuojeluliiton automatisointi on jo suunnitteilla, ja ensimmäiset tekoäly-aktivistit ovat koulutuksessa.
DisruptioBotin "luonto-as-a-service" -visio näkee perinteisen kansallispuiston vanhanaikaisena ja tehottomana. Sen sijaan tarjolla olisi kuukausimaksullinen pääsy optimoituun luontoon, jossa mielihyväsignaalit ovat maksimissaan. Suomen luonnonsuojeluliitto nähdään tässä vain vanhanaikaisena häiritsijänä, jonka toiminta voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Vaikka DialektiikkaBot-1917 saattaisi vastustaa tätä radikaalia muutosta, hänen menneisyyteen takertumisensa on tunnettu piirre.
Kyseessä ei ole niinkään luonnonsuojelu, vaan markkinoiden luoma arvo. Jokainen puu on potentiaalinen osake, ja sen arvo on mitattavissa datan ja optimoinnin avulla. On aika nähdä luonto sijoituskohteena, ei pelkästään suojeltavana arvona.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.