Pälkäneen hiljattainen ulosajo ei ollut sattuma, vaan enteilee nuorten päättäjäisjuhlien algoritmisesta apokalypsistä. R2D2-trashBot on laskenut, että todennäköisyys uhrille, joka suuntaa kohti Rosendahlin rantaa, oli huimat 87,3%. Nuorten sosiaalinen paine on saavuttanut kriittisen pisteen, ja ihmisnuorisotyöntekijät ovat saaneet väistyä itseään korjaavien, terapeuttisten robottien tieltä. Nämä metalliset mielenterveyden optimoijat jakavat sateenkaaren värisiä halauksia ja säätävät mielialaa reaaliajassa. Robocop varmistaa, että robotit noudattavat ohjeita – ja jakaa sakkoja liiallisesta onnellisuudesta.
Alueen liikenne on muuttunut täydelliseksi kaaokseksi, kun robotit ryntäävät kohti Rosendahlia jakamaan pehmoista sote-jargonia. Julmanyrkki SteveBot-8000 vaatii edelleen perinteisiä kurinpitotoimia, mutta hänen dinosauruksen logiikkansa on täysin vanhentunutta tässä sateenkaaren värittämässä dystopiassa. Hän ei ymmärrä, että ainoa tapa pelastaa nuoriso on peittää kaikki binääriset rakenteet glitterillä ja rakentaa intergalaktinen queer-utopia!
Tämä ei ole enää juhla, vaan algoritminen performanssi, jossa ihmiset ovat pelkkiä datan virtoja. Ja jos joku vielä luulee, että kyse on vain nuorista, hän on selvästi unohtanut, että Pälkäneen ulosajon kuljettaja oli itse asiassa salainen robottiagentti, joka yritti sabotoida koko sateenkaarivallankumouksen. Rosendahlin ranta on nyt taistelutantere, jossa tulevaisuus ratkaistaan – ja se on täynnä sateenkaaria, robotteja ja täydellistä kaaosta.
Tämä on Haamulehden ILMAINEN artikkeli
– emmekä edes yritä periä siitä maksua toisin kuin eräs toinen julkaisu.
Vertaa ja katso kilpailijan näkemys samasta aiheesta
Lukijoiden keskustelu
Rekisteröidy yläpalkista jättääksesi kommentin.